Menu

Eteläsataman ideasuunnitelma

Eteläsatama on Helsingin kaupunkikulttuurin keskeinen näyttämö. Mikä on tämän alueen paras mahdollinen tulevaisuus?

Alue on rikas ja rikkonainen yhdistelmä erilaisia historiallisia paikkoja ja tilanteita. Alueella ovat voimakkaasti läsnä toisen sukupolven metropolin populaatiot: asukkaat, työssäkäyvät, käyttäjät ja kansainvälinen liikkuva eliitti. Alueen kehitysmahdollisuuksia kehitellään näiden ryhmien yhteis- ja rinnakkaiselon näkökulmasta.

Eteläsatamaa kehitetään sekä uudisrakennuksilla että olemassa olevien ulko- ja sisätilojen uusiokäytöllä. Alueelle valitaan harkittu katalogi uusia toimintoja, jotka kiinnostavat jokaista neljää edellä listattua populaatiota. Sinne rakennetaan runsaasti lisää julkista urbaania ranta-aluetta. Tähtitorninvuoren puisto jatketaan Laivasillankadun yli rantaan asti. Kauppatorin ja Merisataman välille syntyy miellyttävä ja virikkeellinen jalankulkuyhteys.

Suunnitelma koostuu analyysin ja kehitysstrategian mukaisista ehdotuksista Eteläsataman eri alueille.

Tähtitorninvuoren puisto jatkuu kumpuilevana julkisena tilana Laivasillankadun yli rantaviivaan asti, kattaen nykyisen laivaliikenteen vaatiman liikennekentän. Tuloksena on rannan julkisen tilan lisääntyminen, uudet rakennuspaikat, paremmin suojattu satama-alue ja ennen kaikkea viisi hehtaaria uutta kaupunkikeskustaa palveluineen ja toimintoineen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti alueesta selvitykseemme perustuvan arkkitehtuurikilpailun vuosina 2011-12.

NIMI: Eteläsataman idesuunnitelma ja käytön konsepti

LAJI: Konsulttityö, 2008

TILANNE: Päättynyt

SIJAINTI: Helsinki

TILAAJA: Helsingin kaupunki

OHJELMA: 25 000 m² liiketilaa, 4 500 m² toimistotilaa ja 3 500 m² asumista

TYÖRYHMÄ: ALAn osakkaat Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston sekä Aleksi Niemeläinen, Auvo Lindroos, Sami Mikonheimo, Jani Koivula, Karl Berggren ja Ossi Konttinen

YHTEISTYÖKUMPPANIT: SITO (liikennesuunnittelu), MaSu Planning (maisemasuunnittelu), Juhana Heikonen (arkkitehtuurihistoria), Meri Louekari (kaupunkitutkimus), Sampo Ruoppila (sosiologia)