Tallinnassa osana Moskovan vuoden 1980 olympialaisia järjestetty purjehduskilpailu ja sitä varten rakennetut urheilurakennukset vaikuttivat aikoinaan voimakkaasti kaupunkiin avaamalla ikkunan ulkomaailmaan. Nyt on Varraku-kadun uuden uintikeskuksen vuoro jatkaa tätä perinnettä: urheiluarkkitehtuurin avulla Lasnamäen alueen kehityshistoriaan kirjoitetaan uusi luku. Purjehdusregatta teki Tallinnasta kansainvälisemmän, kun taas uusi uintikeskus mahdollistaa kansainvälisten urheilutapahtumien tuomisen Lasnamäkeen. Uusi rakennus ei ole pelkkä uimahalli, vaan avoin ja esteetön julkinen rakennus, joka uudistaa ja elävöittää koko kaupunginosan ja rikastuttaa sen historiaa. Uintikeskus integroi alueen kaupunkiin, monipuolistaa kaupunkitilaa ja synnyttää alueelle uusia ulottuvuuksia ja luonnetta.
Uintikeskukselle ehdotettu arkkitehtoninen ilme on raikas, nuorekas ja urheilullinen. Suunnitelmassa korostuvat avoimuus, vieraanvaraisuus ja rakennuksen julkinen luonne. Se istuu huomaamattomasti olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja luo uintikeskukselle tunnistettavan identiteetin Tondiraban urheilukeskuksen viereen.
ALA:n kilpailuehdotuksen perusajatuksena on joustava, mutta tinkimätön tilakonsepti. Kaikki märkätilat sijaitsevat pohjakerroksessa, mikä takaa helpon kulun sekä selkeän ja turvallisen käyttökokemuksen kaikille uimahallin käyttäjille. Tontin kompaktista koosta huolimatta tilankäyttö on optimoitu, mikä mahdollistaa sen, että eri käyttäjäryhmät voivat käyttää uima-altaita samanaikaisesti. Uintikilpailut, uima-altaiden julkinen käyttö ja katsojien liikkuminen on mahdollista organisoida siten, että ne eivät häiritse toisiaan. Turvallisuussyistä uimavalvojien kopit sijaitsevat tilan keskellä, josta on suora näkymä altaille ja pukuhuoneiden oviaukoille. Sisäänkäyntialueelta on näkymä 50 metrin kilpailualtaalle, kun taas pienempi uima-allas ja kahluuallas sijaitsevat rauhallisemmalla, suljetummalla alueella. Suurten tapahtumien aikana osa yleisöstä voidaan ohjata kulkemaan ulkoportaiden kautta. Näitä portaita voidaan käyttää myös näyttämönä palkintojenjakotilaisuuksissa tai katsomona uintikeskuksen edessä olevalla aukiolla järjestettävien tapahtumien aikana. Uintikeskuksen yläkerrasta on suunniteltu yhdyssilta viereiseen, myöhemmin rakennettavaan kylpylähotelliin.
Rakennuksen pääjulkisivun materiaali on kestävä, helppohoitoinen ja ajaton vaaleanharmaa graniitti. Sen hillitty värimaailma sopii ympäristöön ja antaa rakennukselle arvokkaan ilmeen. Suuren allashallin lasijulkisivuja peittävät pystysuorat, auringolta suojaavat tammisäleet. Etelänpuoleista, pääosin lasista julkisivua rytmittävät terassit, jotka lisäävät julkisivun syvyysvaikutelmaa ja häivyttävät rajaa sisä- ja ulkotilan välillä. Jotta käyttäjät tuntisivat itsensä tervetulleiksi rakennukseen, on katon alapinnan, ulkoportaiden ja terassien pintamateriaaliksi valittu lämmin tammi. Keveän ja tarkkamuotoisen kokonaisvaikutelman saavuttamiseksi ovat katoksen ja ulkoportaiden rakenteet kuitenkin terästä.
Rakennuksen kantavat rakenteet ovat liimapuuta, mikä tukee kestävän rakentamisen periaatteita. Sisätilat ovat tilavat ja käyttäjäystävälliset, ja niissä korostuu selkeä, intuitiivinen suunnistettavuus. Kestävyys, helppo huollettavuus ja viihtyisyys ovat ratkaisevia tekijöitä pintamateriaalien valinnassa. Luonnonvalo tuodaan sisään hallitusti. Kellariin on suunniteltu väestönsuoja. Normaalioloissa tämä tila toimii osittain henkilöstön sosiaalitilana ja osittain varastona. Rakennukseen on suunniteltu viherkatto, joka pidättää sadevettä, hillitsee lämpösaarekeilmiötä ja helpottaa sadevesien hallintaa. Lisäksi katolle voidaan asentaa aurinkopaneelit.
NIMI: Varraku-kadun uintikeskus, kilpailuehdotus Voog
LAJI: Avoin kilpailu, 2025, toinen palkinto
TILANNE: Kilpailu päättynyt
SIJAINTI: Lasnamäki, Tallinna, Viro
TILAAJA: Tallinnan kaupunki
OHJELMA: Kunnallinen uimahalli, jossa kilpa-allas, yhteensä n. 7 500 m²
KILPAILUTYÖRYHMÄ: Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston sekä David Gallo, Epp Jerlei, Uku Miller, Meeri Tolonen ja Ludvig Borgenstam