Menu

Keilaniemen metroasema

Pääkaupunkiseudun metroliikenteen ensimmäinen laajennusvaihe länteen jatkuu Ruoholahdesta Espooseen, Matinkylään. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä.

Keilaniemen asema on ensimmäinen Espoon puolella. Se asettuu maan ja meren rajalle, asumisen ja toimitilojen alueiden väliin, puiston ja rakennetun rannan rajalle. Raja on siis yksi aseman arkkitehtuuria teemoittavista sanoista. Aseman molempien sisäänkäyntirakennusten ulkoarkkitehtuuri on tulkintaa myös näkymättömästä, maanalaisesta kalliopinnan geometriasta (tai paremminkin sen graafisesta esitystavasta taitteisella viivalla). Naapurihankkeen toteutuessa aseman sisäänkäyntirakennukset muuttuvat vapaasti seisovista paviljongeista pelkiksi julkisivupinnoiksi. Tunnistettavuuden tavoittelu suunnitelmassa on johtanut paviljonkien itäisen julkisivun korostamiseen taitteisella geometrialla ja dynaamisella aukotuksella.

Metalliverhous, korkea luonnonkivinen sokkeli ja lasipinnat ovat yhteneväisen taitteisia ja kiiltäviä. Keilaniemen laiturihalli on suorastaan osoittelevasti maanpäällisen toimistotalokeskittymän oloinen. Asemalaiturin päätyseinät ovat lasia. Pitkiä laituriseiniä reunustaa osittainen alakatto, jonka materiaalina on valoa heijastava ja akustoiva valkoiseksi maalattu massiivialumiinilevy. Kokonaisilme on toimistotalomaisen peilaava ja virtaviivainen. Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista rakentuva laituritasolle sijoittuva Light Weave -niminen taideteos on oleellinen osa kokonaissuunnitelmaa.

Metron reitti
Asemapiirros
Aksonometria, julkiset tilat

NIMI: Keilaniemen metroasema

LAJI: Toimeksianto, 2009

TILANNE: Valmis, metroliikenne alkanee vuoden 2017 loppupuolella

SIJAINTI: Espoo

TILAAJA: Länsimetro Oy

OHJELMA: Maanalainen metroasema ja kaksi sisäänkäyntipaviljonkia, yhteensä 14 900 m²

TYÖRYHMÄ: ALAn osakkaat Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston sekä Sami Mikonheimo, Pekka Tainio, Niklas Mahlberg, Harri Ahokas, Santtu Hyvärinen, Mikko Kilpeläinen, Nina Rusanen, Miguel Silva, Pekka Sivula, Jyri Tartia ja Yena Young yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Esa Piirosen (Esa Piironen, Juha Lumme ja Henriikka Ryhänen) kanssa

YHTEISTYÖKUMPPANIT: Sweco PM (rakennuttajakonsultti), CJN Arkkitehtitoimisto (suunnittelun koordinointi), Konsulttiyhteenliittymä FKW (geo- ja ratatekniikka), Rockplan (kalliotekniikka), Insinööritoimisto A-Insinöörit (rakennetekniikka), Pöyry Building Services, Insinööritoimisto Olof Granlund ja Konsulttiryhmä Nissinen-Niemistö (talotekniikka)