Toimistotorni Fööri

Keilaniemen tornimetsä on kasvuvaiheessa. Meren äärelle on syntymässä suomalaisittain uudenlainen paikka, jossa korkeiden rakennusten väliin kehittyy monipuolista ja urbaania kaupunkitilaa.

Keilaniemen alueella on Nesteen tornin rakentamisesta asti ollut selkeä koordinaatisto, jonka suuntia Keilaranta 3:n tontilla sijaitseva, peruskorjattava pääkonttorirakennuskin noudattaa. Myös tontille rakennettava uusi torni asettuu samaan koordinaatistoon ja vahvistaa näin urbaania, helposti hahmotettavaa kaupunkirakennetta. Vuonna 2001 valmistuneen olevan rakennuksen hennosti vihertävät sävyt, sen hahmo muutaman suorakulmaisen kappaleen sommitelmana sekä korkea laatutaso heijastuvat uudisrakennuksen arkkitehtuurin. Olevasta rakennuksesta puretaan vain sen kyljellä sijaitseva kaksikerroksinen ravintola ja tämän päivän näkökulmasta kevyesti eristetty lasiaula. Näin hankkeen kokonaishiilijalanjälki pysyy kohtuullisena, ja vuosituhannen vaihteen rakennusten historiallinen kerrostuma säilyy osana alueen historiaa.

Föörin tontti on Espoon rantaraitin taitteessa – sitä määrittelee erityisesti maisematilan nurkka, joka aukeaa kaakkoon kohti Helsingin keskustaa. Tätä ominaisuutta korostetaan nostamalla rantamaiseman nurkkia sarjana ylös. Terassien kasvit nousevat ylöspäin monimuotoisesta rantahetteiköstä köynnöksinä, heininä ja leppinä, aina uudisrakennuksen 20. kerrokseen asti. Kasvillisuus kerrostuu ylöspäin kuin vuoren rinteillä: alemmissa kerroksissa on metsäpuutarhaa, keskellä niittykasvillisuutta ja huipulla kivikkopuutarha. Tornin terassoituvaa, heijastelevaa ilmettä ovat inspiroineet vehreät kallionjyrkänteet, merenpinnan väreily ja urbaanit rantakaupungit maailmalla.

Maiseman tuomiseksi syvälle tornin sisälle toteutetaan julkisivut sisältä katsoen lähes kokonaan, lattiasta alakatoon, lasisina. Julkisivun umpinaiselle osalle tutkitaan mahdollisuutta integroida aurinkokennoja, jolloin rakennus tuottaisi merkittävän määrän sähköä käyttäjilleen. Lasin pintaan tuleva kuviointi auttaa lintuja erottamaan heijastavan pinnan. Kuvio tihentyy ylöspäin, jolloin sen sisätilaa varjostava vaikutus on suurimmillaan siellä, mihin aurinkokin vahvimmin paistaa. Tämä antaa tornin pinnalle hieman väreilevän, ylöspäin taivaan sävyyn vesivärimaalauksen tapaan hälvenevän ilmeen. Maantasossa lasit ovat täysin läpinäkyviä, jolloin Valokeilalle aukeava liiketila ja Valovirralle aukeava ravintola sekä houkuttelevat ohikulkijoita sisään että elävöittävät kaupunkitilaa. Ravintolan lattiataso terassoituu maanpinnan mukana alas kohti merta ja päättyy vehreään ulkoterassiin tornin juurella. Rantalepikon vesiaihe tuo osaltaan meren lähemmäs tornia. Tornin katto on noin 87 metrin korkeudessa merenpintaan nähden.